Supermokat | Nolot mokat

oli lämmitellyt pari viikkoa tulevaa ex-tyttöään ja eksyivät sitten runsaan alkoholin vaikutuksen alaisena molemmat samaan baariin, jossa juttu (ei SE) lensi ja sylkeä vaihdettiin muutenkin kun tuopin reunalta. pilkku tuli ja tietenkään ei enää kotiin päässyt julkisilla. no, päättivät sitten mennä kävelylle ja eksyivät pieneen puistontapaiseen jossa istuivat alas pienelle puistonpenkille.

No, humalassa kun olivat niin hommat rupesivat kiinnostamaan vaikka julkisilla paikoilla liikuttiinkin. Kellon ollessa niinkin paljon kelasivat tietenkin ettei sielä ketään siihen aikaan liiku, ja antoivat himoilleen periksi. Lämmittelyihin tietenkin kuuluu suuseksi, ja tytön ollessa polvillaan pojan edessä ilman housuja, tämän istuessa penkillä, ajaa pienen aukion vierestä puskan takaa poliisiauto joka pysähtyy 10sekunniksi, ja kissalan pojat tuijottamaan suut auki touhua. No kaverihan ei tuosta hetkahda ja nostaa peukalon pystyyn ja iskee kytille silmää. Tyttö ei siis huomaa mitään, poliisit kaasuttavat pois, ja hommiin päästään takkien ym. rääsyjen lojuessa vieressä nurmikolla. Ensin lähetyssaarnaaja ja sitten taas suuta molemmin puolin jonka jälkeen tyttö ehdottaa takaapäin. No, eikun sorvin ääreen, tuumaa kaveri ja tyttönen kontilleen. Ja juuri tällä hetkellä, molempien katseiden ollessa noihin em. puskiin päin, ajaa poliisiauto jälleen samaan paikkaan toisesta suunnasta ja pysähtyy. Ja ne ohikiitävät sekunnit voi jokainen kuvitella kun poliisit autossaan, ja nurmikolla mimmi kontillaan ja kaveri rodeo-asennossa tämän takana tuijottavat jokainen toisiaan. Tuntuu kun aika olisi pysähtynyt..

Vaan tyttöpäs, edellisestä ohiajosta täysin tietämättömänä nostaa peukalon pystyyn ja hymyilee poliiseille. Oli siinä KAVERILLA naurussa pidättelemistä..

Mutta loppu hyvin kaikki hyvin, poliisit kaasuttivat taas pois ja päästiinhän siinä sitten kotiinkin aamuyön viimeisinä tunteina.

Tapahtui kerran kotibileissä:

Ollessani 16-vuotias, olin eräissä kotibileissä, humalassa tottakai, niinkuin asiaan kuului. Kello oli myöhä, bileet olivat lopuillaan ja kyseisissä kotibileissä ei ollut enää isännän lisäksi kuin kourallinen tyyppejä, kukin missäkin nurkassa puolisammuneena. Siinä sitten bileiden viimeisinä pimeinä tunteina makasimme silloisen ystäväni kanssa sängyllä, välissämme illan saalis, ehkä vuotta nuorempi tyttönen, jota siinä vuoron perään sitten kömpelösti hiplailimme.
Jossain vaiheessa ystäväni kyllästyi ja sammui ja silloin alkoi armoton sormien leikki. Siis käsikaasua annettiin ja kunnolla, sen pidemmälle kuitenkaan menemättä. Tilanteessa itsessään ei mitään mokaa sattunut, se meni niinkuin pitikin.
Kun leikit oli leikitty, lähdin kotiintuloaikojen orjuuttaman kotiin päin. Käppäilin siitä sitten horjuen talosta pihalle, uskollisen moponi luo.
Pihavalojen armottomassa todellisuudessa huomasin erään mielenkiintoisen seikan: Käteni olivat yltäpäältä öljystä ja syykin selvisi: Aiemmin samana iltana mopedista oli ketjut lähteneet irti ja niitä oli sitten kännipäissään laitettu takaisin paikalle, tietysti molemmat kädet yltäpäältä öljyyn sotkien. Tämä seikka ei tietenkään tullut mieleeni, sormettaessani hullun kiimassa tätä aiemmin mainitsemaani tyttöstä.
Ilmeisesti tyttö kuitenkin selvisi ilman mitään suurempia bakteeriviiruksia.
Hygienia ennen kaikkea

Yliopiston pikkujoulussa menin kauheassa humalassa valehtelemaan poikaystävän kavereille ja omille kavereilleni, että olin pettänyt poikakaveriani. Ei mitään järkeä. En siis ollut pettänyt. En vieläkään tiedä miksi niin tein ja en muista koko illasta mitään. Huono selitys, mutta se on totta. Hävettää. Sen jälkeen loppui juominen, sillä huomasin, että en hallitse suutani kännissä. Kerron valheita yms. Mutta kaikesta eniten tietenkin hävettää mieheni puolesta, sillä olemme edelleen yhdessä, ja luulen välillä, että mieheni kaverit säälivät miestäni sen takia, että olemme yhdessä ja he luulevat edelleen, että petin miestäni. Miehelleni kerroin totuuden noin vuosi tapahtuman jälkeen ja hävetti enemmän kuin itse töppäys. Onneksi mieheni uskoi. Kaikki asiasta tietävät henkilöt tietävät vielä sen henkilön kenen kanssa valehtelin olleeni, joten asian voisi tarkastaa tältä henkilöltä. En tiedä kumpi hävettää enemmän, se, että valehtelin, vai se, että mieheni ystävät luulevat sen olevan totta. Mutta opin asiasta ja olen päättänyt olla tarttumatta pulloon, sillä en osaa toimia oikein juotuani. En siis vielä tänä päivänäkään tiedä, miksi valehtelin, sillä en edes halunnut sitä kaveria josta puhuin. Kai ihminen on sitten kykenevä puhumaan ja tekemään mitä vain kun on tarpeeksi humalassa.VOih...